Kaksplus.fi

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

#juhannus 2017


Vietimme tänä vuonna juhannuksen pitkästä aikaa Suomessa. Poikkeuksellista oli myös se, ettei meillä alkanut vielä juhannuksesta kesäloma. Tämä juhannus vietettiin pääsääntöisesti kotosalla. Grillasimme villiä merilohta ja kasviksia. Ystäväperhe kävi kahvittelemassa meidän kesähuoneessa. Aattoiltana kävimme juhannusjuhlissa Herrasmannin leirintäalueella. Paikalla oli myös joulupukki kahden vuohensa kanssa. Joulupukki sytytti juhannuskokon. 



 


 
Juhannuspäivänä ajelimme Hartolaan minun lapsuuden kesieni maisemiin. Saunoimme, uimme ja vietimme aikaa läheisten kanssa. Söimme muun muassa rosvopaistia ja raparperikakkua. 





 
 
Sunnuntain vietimme kotosalla. Minä kävin ystäväni kanssa kävelylenkillä. Mies ja esikoinen pääsivät kavereiden kanssa purjehtimaan. Lapsilla oli melkein koko päivän kavereita ja yksi kaveri jäi yöksikin. Minä otin kännykällä kuvia pihan kukista. Sain vihdoin ladattua järkkärin akun, tosin kuvia en vielä järkkärillä ottanut.
 
 

 
 
Huomenna alkaa taas arki. Minulla on viimeinen työviikko ennen kuukauden mittaista kesälomaa.
 
 
Millainen juhannus sinulla oli?


Meidän aiemman juhannukset on vietetty Pärnussa 2014 ja 2016. Juhannuksen 2015 vietimme Espanjassa, Torreviejassa.

Nämä kaikki kuvat on otettu kännykällä. Ehkä lomalla on taas aikaa ja inspiraatiota kaivaa esiin järkkäri ja muistella, mitä ne ISOt, aukot ja muut tarkoittivatkaan.

Meidän elämää voi seurata Instagramissa. Olen siellä nimellä minnakil. Samalla nimellä minut löytää myös Snapchatista.

tiistai 20. kesäkuuta 2017

#viikonräpsy 24/52

Kaksi edellistä viikkoa meillä on eletty suurta jalkapallohuumaa. Kahden viikon futiskoulu huipentui viikonloppuna kaksipäiväiseen turnaukseen.


7-vuotias tyttäremme osallistui futiskouluun toisen kerran. Oli ihana nähdä tytön riemu treeneissä ja lopputurnauksessa. Onneksi säät pääsääntöisesti suosivat myös meitä kannustusjoukkoja, jotka vietimme monet treenit kentän laidalla palloa potkien, piirtäen ja eväitä syöden.

Ehdin jo ajatella, että ensi kesänä minun ei enää tarvitse kuskata futiskouluun eikä varsinkaan olla kentän laidalla. Nuorin on kuitenkin puhunut sen verran innokkaasti menevänsä ensi vuonna futiskouluun, että eiköhän minut löydä sieltä kentän laidalta myös vuoden päästä.

#viikonräpsy on postaussarja, jossa julkaisen joka viikko yhden kuvan viikon varrelta.

torstai 15. kesäkuuta 2017

#viikonräpsy 23/52

Muistan kun ostimme ensimmäisen grillin muutettuamme miehen kanssa rivitaloon kesällä 2005. Silloin grillikausi jatkui läpi talven.

Talvella 2016 muutimme vuodeksi kerrostaloon. Silloinen grilli oli jo lähes puhki palanut, joten se päätyi muuton yhteydessä kaatopaikalle.

Viime viikolla yli vuoden jatkunut grillittömyys päättyi uuden grillin ostoon. Mieheni tykkää laittaa ruokaa ja hän on perheemme päägrillimestari. Niinpä hän sai yksinoikeudella valita itselleen mieluisan grillin.



#viikonräpsy on postaussarja, jossa julkaisen joka viikko yhden kuvan viikon varrelta.

Joko teillä on grillikausi avattu?
Mikä on tämän kesän grillihitti?

Minun suosikkejani on halloumi, kasvikset ja persikka. Jotain uutta olisi kiva kokeilla. Pistääköhän siis kommenttiboksiin grillausvinkkejä.

tiistai 13. kesäkuuta 2017

Fidget Spinner - vinkit käyttäjiltä

Joskus toukokuussa meillä alettiin puhua Fidget Spinnereistä. Jollain sellainen jo oli ja "kaikki muut" olivat sellaisen jo tilanneet. Muutaman päivän jatkuneen mainostuksen ja painostuksen jälkeen mies teki poikien ja heidän kaverinsa kanssa kolmen spinnerin tilauksen netistä. Spinnereitä piti odotella monta pitkää viikkoa.



Odottaminen tuntui liian pitkältä. Niinpä meillä alettiin tehdä spinnereitä itse. Kuulalaakerin ympärille liimattiin pikaliimalla painoksi toiset laakerit. Liimaukset eivät oikein kestäneet käytössä. Kaupasta haettiin lisää kuulalaakereita ja pieniä nippusiteitä. Niistä saatiin rakennettua kestävämpi spinneri. (Alla olevassa kuvassa vasemmalla.)



Koulun loputtua spinnerkuume kasvoi liian kovaksi. Lupasimme toiselle pojalle spinnerin nimipäivälahjaksi ja toinen halusi ostaa spinnerin omilla rahoillaan. Ei se ostaminen niin helppoa ollut. Sormihyrrät tuntuivat olevan loppu joka paikasta. Lahtelaisesta pelikaupasta onneksi löytyi pojille spinnerit. Tosin kotona huomattiin, että toinen spinneri pyörii huonosti. Spinnereiden kun kuuluu pyöriä mahdollisimman pitkään ja ilman ylimääräisiä ääniä.  Ei muuta kuin takaisin kauppaan. Taisi olla vasta kolmas spinneri, joka pyöri hyvin. Onneksi vaihto onnistui.

Ensimmäisellä kesälomaviikolla postilaatikosta löytyi vihdoin yksi Kiinasta tilattu Fidget spinner. Ja seuraavana päivänä tuli toinen. Kolmas ei ole tullut vieläkään.



Viime viikonloppuna myös tytöt saivat spinnerit. Nyt niitä löytyi Tokmannilta ja Citymarketista vitosella. Kiinasta tilatut maksoivat muutaman euron ja pelikaupasta ostetut 10-12 euroa. Laadussa emme ole huomanneet eroja. Lapset ottavat kellolla aikaa ja kisaavat, mikä spinner pyörii pisimpään.



Jostain luin, että spinnerit rauhoittavat ja vähentävät stressiä. Hah! Mainostajien suuria lupauksia sanon minä! Spinnereitä pyöritetään joka paikassa. Ne saattavat tippua esimerkiksi hiekkaan. Kuulalaakerit menevät likaisiksi ja pyörivät huonommin. Meillä on ollut eräänkin kerran työkalupakki levällään keskellä kulkureittiä, kun spinnereitä on purettu ja putsattu ja korjattu.



Spinnerien pyörimistä voi parantaa suihkuttamalla kuulalaakeriin monitoimiöljy WD-40:tä. Se on kuulemma paras öljy spinnereihin. Tämä tieto on luultavasti peräisin joltain tubettajalta. Niin kuin varmasti koko spinner-villityskin.






Joko teillä on Fidget Spinner?

perjantai 9. kesäkuuta 2017

#viikonräpsy 22/52

Viime viikolla juhlimme miehen serkun ylioppilaaksi pääsyä. Hankimme yhteislahjan useamman ihmisen kanssa. Minun kirjoittaessa ylioppilaaksi lahjaksi annettiin shekkejä. Nykyään tuo tapa on jäänyt, koska pankit veloittavat shekeistä. Ryppyisten seteleiden nostaminen automaatista ja laittaminen kirjekuoreen tuntui tylsältä. Päädyimme siis tällaiseen ratkaisuun. 



Taittelin 10 euron seteleistä tämmöisen summan. Tässä on yksi nolla liikaa, jotta tämä olisi miljardi (9 nollaa). Toisaalta tässä on kaksi nollaa liian vähän, jotta tämä olisi biljoona (12 nollaa). Näiden seteleiden alle on piilotettu lisää rahaa. Valokuvakehyksen takaa löytyy onnittelukortti sekä teksti "hätätapauksessa riko lasi". Idean löysin jostain facebookin askarteluryhmästä.

#viikonräpsy on postaussarja, jossa julkaisen joka viikko yhden kuvan viikon varrelta.


Miten te muistitte ylioppilaita ja ammattiin valmistuneita tänä vuonna? 

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Sisaruskuvat

Viime viikolla meillä oli perinteinen kevätjuhlaputki. Se alkoi torstaina eskarin kevätjuhlalla. Mies muisti ottaa kännykällä kuvan lapsista tarhan ulkopuolella. Tässä vaiheessa minä olin vasta kävelemässä tarhalle.  Meillä etsitään juhliinlähdön hetkellä yleensä vielä sukkia, hiuslakkaa ja juhlakenkiä. Tarkkaavaisimmat huomaavat, ettei tyttöjen juhlakenkiä ehditty edes löytää.



Perjantaina oli vuorossa koulun kevätjuhla. Oli minun vuoroni ottaa kuva. Aikaa oli vähän, koska ihmisiä kulki koko ajan ohitse. Nätti poseeraus ei ollut onnistuakseen kaikilta yhtä aikaa. Niinpä pyysin lapsia pelleilemään kuvassa. No, ei sekään mennyt ihan nappiin. Yksi poeeraa nätisti.




Lauantaiaamuna pojat saivat todistukset. Olimme koko perhe katsomassa. Todistustenjaon jälkeen veimme toisen pojan opettajan saamat lahjat autolla hänen kotiinsa. Opettaja oli nimittäin pyörällä liikkeellä. Siten haettiin jätskit ja juhlistettiin loman alkamista.




Lounaan jälkeen lähdimme Helsinkiin ylioppilasjuhliin. Juhlien jälkeen näytti tältä. Yhdet juhlakengätkin olivat jo lähteneet jaloista.



Facebookista löysin tämän kuvan vuoden takaa miehen kummitytön ylioppilasjuhlista.




Tämä kuva on parin vuoden takaa. Olemme ehkä lähdössä koululle todistusten jakoon.




Oliko teillä monia kevätjuhlia?
Kuuluuko teidän perinteisiin kuvata lapset juhlavaatteissa? 


lauantai 3. kesäkuuta 2017

Toukokuu 2017

Toukokuu meni nopeasti. Aivan kuin elämä olisi yhtä-äkkiä mennyt pikakelaukselle. Pitkästä aikaa lähdin mukaan Pienilintu-blogin kollaasihaasteeseen. Jos edes näin jälkikäteen tulisi hieman pysähdyttyä ja muisteltua, mitä kaikkea toukokuussa tapahtuikaan. Tässä on minun kännykkäkuvista kokoamani kollaasi. Järkkäriä en tainnut ottaa esiin toukokuussa kertaakaan.



Toukokuussa...


Vietimme hoitolasten kanssa dinosaurusviikkoa. Siihen kuului dinosauruskirjojen lukemista, dinosaurusaskarteluja ja dinosaurusleikkejä. Välipalaksikin oli "dinosaurusta". 

Vappupäivänä herkuttelimme kahden kaveriperheen kanssa runsaassa brunssipöydässä. Olisipa mukava järjestää brunssi. Vaikka nyyttärihengessä.

Keräsimme hoitolasten kanssa paljon voikukkia ja teimme niistä tyttöjen kanssa seppeleitä. 

Tyttöni löysi hyvän ystävänsä kanssa kaksi nelilehtistä apilaa. 

Söin muutaman kerran jäätelöä ulkona. Kerran tarkeni olla jopa paljain varpain. Välillä on vaikea uskoa, että niinkin lämmintä oli viime kuussa. Eilen ulkoilin neuleessa ja päälläni oli kaksi takkia. Eikä edes tullut kuuma!  

Siivosimme kesähuoneen ja söimme siellä monta kertaa välipalaa. Kesähuone kaipaa vielä loppusilausta. Mm. painepesurille pitäisi löytää uusi säilytyspaikka.

Minä opettelin tekemään ranskanlettejä 7-vuotiaan toiveesta. Hän onkin ollut innokas harjoituspää. Varasin kirjastosta isien ja tyttöjen lettikirjan. Sitä odotellessa olen testaillut erilaisia lettejä omasta päästä.

Yhdessä lasten kanssa perustettiin kasvimaa kahteen lavakaulukseen. 
 
 

Miten sinun toukokuu sujui?
 
Aurinkoista kesäkuuta! 
 
 
Ps. Seuraa blogiani fecebookissa
Lisää kuvia löytyy Instgramista´
Arkisia hetkiä taas Snapchatista nimellä minnkil

tiistai 30. toukokuuta 2017

#viikonräpsy 21/52


Viime viikonloppuna meidän perheessä vietettiin junnufutiksen superviikonloppua. Vanhimmalla oli turnaus Vierumäellä perjantaista sunnuntaihin. Toisella pojalla oli turnaus Myllykoskella lauantaina ja sunnuntaina. Vanhempien tehtäväksi jäi kuljetus ja kannustus. Pikkusiskoista toinen sai olla lauantaina kaverinsa luona ja vain sunnuntaina hän oli mukana Vierumäellä. Nuorempi oli kahtena päivänä mukana Vierumäellä.

Mitä viikonlopusta jäi niin sanotusti käteen? Ainakin autoilua. Itse ajoin paluumatkalla Myllykoskelta Novitan tehtaanmyymälän kautta, mutta mitään ostettavaa en löytänyt. Hyvä niin, kun vertaa nykyisiä lankavarastoja ja neulomistahtia.

Minna: Lahti-Vierumäki-Lahti-Vierumäki-Lahti-Myllykoski- Kouvola-Myllykoski-Koria-Lahti = 335km

Jukka: Lahti-Myllykoski-Vierumäki-Lahti-Vierumäki-Lahti = 262km

Pojilla ulkoilua, liikuntaa, pelaamisen riemua ja aikaa pelikavereiden kanssa.

Poika nro 1: Neljäs sija
Poika nro 2: Toinen sija

#viikonräpsy on postaussarja, jossa julkaisen joka viikko yhden kuvan viikon varrelta.

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Omassa pihassa

Ei ole kauaakaan kun olin ehdottoman varma siitä, että meidän pihaan ei laiteta mitään kasvamaan. Ei edes ruukkuihin. Lähestyvä keski-ikä tai useamman päivän jatkunut auringonpaiste ehkä pehmittivät pääni. Helatorstaina me istutimme ensin ruukkuun sisältä basilikan ja pinaatin sekä herneenversoja. Tytöt olivat innokkaita apureita ja kurahanskat toimittivat puutarhakäsineiden virkaa. 



Seuraavaksi kitkimme koko perheen voimin etupihan tuija- ja rodoistutuksia. Ja ihan kuin siinä ei olisi vielä ollut tarpeeksi. Suuntasimme nimittäin ostoksille puutarhamyymälään. Sieltä ostoskärryyn päätyi kaksi lavakaulusta, monta säkkiä multaa, mansikantaimia, kesäkukkia ja siemeniä. Sitten loppui vuorokaudesta tunnit ja säkeistä multa. Pihaprojekti jäi muiden menojen takia pienelle tauolle.





Tämä viikonloppu on täynnä futisturnauksia ja autojen mittariin tulee paljon kilometrejä. Silti ehdittiin eskarilaisen kanssa istuttaa mansikat ja kylvää siemenet lauantaiaamuna ennen turnaukseen lähtöä.







Nyt jäämme mielenkiinnolla odottelemaan siementen itämistä ja satoa. Tai sitten seuraavaksi blogiin tulee raportti ja kuvat siitä, miten onnistuimme tappamaan kaiken vihreän.





Mitä teidän pihalla tai parvekkeella kasvaa?
Onko muita kenen ei todellakaan ollut tarkoitus laittaa mitään kasvamaan?

keskiviikko 24. toukokuuta 2017

#viikonräpsy 20/52




Vihdoin on saanut ottaa shortsit, t-paidat ja kesämekot käyttöön. Olen hoitolasten kanssa ulkona säästä riippumatta, mutta nämä ilmat ovat lisänneet ulkoilun määrää myös vapaapäivinä. Lauantaina osallistuimme pojan luokan järjestämään ravintolapäivän kahvilaan roudaamalla ja lainaamalla ulkokalusteita sekä tietenkin asiakkaina. Sunnuntaina kahvittelimme jäätelön kera naapureiden pihalla. Ihana rento tapaaminen ilman sen suurempia suunnitelmia ja järjestelyjä.

Tervetuloa picnicit, metsäretket eväiden kanssa, kesähuoneessa syöminen ja eväsretket rannalle!

Joko teillä on siirrytty "ulkoruokintaan"?!

#viikonräpsy on postaussarja, jossa julkaisen joka viikko yhden kuvan viikon varrelta.

sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Kahdestaan

Mitä vaaditaan, että nelilapsisen perheen vanhemmat pääsevät kahdestaan ravintolaan syömään?

 

Ainakin toisen vanhemman pitää olla sen verran aktiivinen, että saa tehtyä pöytävarauksen ravintolaan. Tällä kertaa se oli mies, joka varasi meille pöydän ravintolasta nimeltä Roux. Suomen Gastronominen seura valitsi Rouxin Vuoden Ravintolaksi vuonna 2016. 



Vanhin poikamme oli kutsuttu sopivasti luokkakaverin yökyläsynttäreille. Synttärit alkoivat samaan aikaan, kun  meillä oli pöytävaraus. Niinpä tarvittiin toisen luokkakaverin äitiä, joka vei myös meidän poikamme syntymäpäiville.




Toinen poikamme meni yökylään kaverinsa luokse. Hänetkin haki kaverin äiti kyläilemään.




Tytöt menivät siskoni luokse yökylään. Mies vei tytöt perjantaina ja minä hain lauantaina.



Meidän oli tarkoitus pyöräillä keskustaan ja ravintolaan. Miehellä menikin odotettua pidempään tyttöjen viennissä. Niinpä hän soitti kaverilleen naapuriin ja kysyi kyytiä keskustaan. Pääsimme hienosti vanhan Amerikkalaisen auton kyydissä. 




Kiitokset vielä kaikille, jotka mahdollistivat meidän yhteisen vapaaillan!


Ps. Roux saa lämpimät suositukset! Nam, mitä ruokia!





keskiviikko 17. toukokuuta 2017

#viikonräpsy 19/52


Viime viikolla sain valmiiksi pupusukat kummitytölle. Hänellä oli synttärit jo helmikuussa. Annoimme hänelle synttärilahjaksi villasukkalahjakortin. Nyt vihdoin sain valmiiksi ja postiin nämä "lahjakorttisukat".

Ohje näihin pupusukkiin löytyi Unelmien käsityöt-lehdestä. Toinen kummityttö sai jo aiemmin synttärilahjaksi tällaiset pupusukat

Minä en lopeta  neulomista kesälläkään, mutta usein neulomistahti hidastuu ja neulomisinto hieman hiipuu. Ellei sitten eteen tule jotain huippukiinnostavaa neuleprojektia. Tällä hetkellä minulla on kesken tiikerisukat siskolle, synttärilahja sekin. Tiikerisukkia olen tehnyt useammat jo aiemmin. Seuraavaksi olisi kiva neuloa jotain uutta ja ennen neulomatonta.

#viikonräpsy on postaussarja, jossa julkaisen joka viikko yhden kännykkäkuvan viikon varrelta.

tiistai 16. toukokuuta 2017

Myrskyn sydän - kuinka pysyä rauhallisena kun lapsi saa raivarit

Yksi elämäni rankimmista ajanjaksoista huipentui viime syksynä. Tuntui, että töiden jälkeen en jaksanut tehdä muuta kuin maata sängyssä ja toivoa lasten menevän jo nukkumaan. Oloni oli iltaisin todella väsynyt ja ärtynyt.

Stressini asuntoasioista oli jatkunut vuosia. Kaikki oli lähtenyt liikkeelle jo syksyllä 2012, kun ostimme rivitaloasunnon. Pääsimme muuttamaan vasta seuraavan vuoden kesäkuussa, jolloin minulla oli kuukausi laskettuun aikaan. Asunto tuntui jo valmiiksi pieneltä ja asunnon kellarikerroksen komeron haju mietitytti. Asunnon koosta ja sisäilmasta stressaaminen jatkui. Lopulta kun kahden suuren remontin jälkeen saimme kotimme sisäilmaltaan puhtaaksi, niin myimme kodin. Uusi koti löytyi läheltä ja kaupat oli sovittu. Nimet vain puuttuivat kauppakirjasta. Ja ne nimet jäivätkin puuttumaan. Kaupat eivät toteutuneetkaan, vaan me jouduimme muuttamaan lyhyellä varoitusajalla kerrostalossa olevaan vuokrakolmioon. Myimme huonekaluja ja silti väliaikainen koti oli täynnä tavaraa. Meillä ei ollut makuuhuonetta, vaan nukuimme miehen kanssa olohuoneessa, joka oli keittiön kanssa samaa tilaa. Yöni olivat erittäin katkonaisia. Ja totta kai väsyneenä kaikki tuntui entistä pahemmalta. Hermoni olivat kireällä. Omille lapsille tuli huudettua ja siitä koin niin paljon syyllisyyttä, että kävin muutaman kerran neuvolapsykologilla.

Psykologin diagnoosi oli suunnaton väsymys. Vaikka olin alavireinen en ollut masentunut. Lääkkeeksi minulle määrättiin lisää omaa aikaa sekä rentoutumisharjoituksia. Keskustelun ja rentoutumisharjoitusten avulla mielialani koheni. Opin ymmärtämään enemmän itseäni ja opettelin olemaan itselleni armollisempi.



Olen jo useamman vuoden seurannut Taikasaappaat - blogia, jonka kirjoittaja Heli Mäkelä on kahden lapsen äiti. Koulutukseltaan hän on sosionomi, toimintaterapeutti, ratkaisukeskeinen valmentaja, mindfulness-ohjaaja ja lasten Tunnetaito-ohjaaja. Olin todella iloinen, kun hän ehdotti minulle tänä keväänä yhteistyötä. Sain testattavakseni Myrskyn sydän-verkkovalmennuksen. Olin kiinnostunut tuosta valmennuksesta jo silloin, kun se oli edellisen kerran myynnissä. Oman kiireen ja saamattomuuden vuoksi osallistuminen kurssille jäi silloin. Älä sinä ole saamaton, vaan käy ihmeessä tutustumassa Helin yrityksen Kasvun taika - nettisivuihin!

Jälkeenpäin ajateltuna en ehkä olisi tarvinut psykologia mihinkään, jos olisin osallistunut Myrskyn sydän-verkkovalmennukseen viime syksynä. Toisaalta nyt kun kävin tämän verkkokurssin elämän rauhoituttua muuton jälkeen, niin opin taas paljon lisää tunteista ja itsestäni ja lapsistani. Kyllä tämä elämä ruuhkavuosissa on sellaista pyöritystä, että välillä on hyvä pysähtyä. Tällä kertaa pysähdyin kotisohvalla mindfulness äänitteitä kuunnellen, lukien mielenkiintoisesti kirjoitettuja tekstejä muun muassa tunteista, tunnetaidoista ja itsemyötätunnosta. Tein tehtäviä ja yritin hyödyntää kurssilla kuulemiani asioita arjessa. Neljä erilaista lasta takaavat sen, että harjoitustilanteita tulee varmasti riittävästi.

Jos kiinnostuit kurssista, niin käy ihmeessä lukemassa lisää ja ilmoittaudu mukaan. Myrskyn sydän -valmennus Kurssi alkaa 19.5 ja se on tilattavissa 18.5 klo 22 saakka.





Elämässä pitää toimia samoin kun lentokoneessa. Ensin laitetaan happinaamari itselle ja sitten voi auttaa muita. Äitinä tämä meinaa välillä unohtua.



Blogiyhteistyö. Olen saanut verkkokurssin maksutta, mutta ilman velvollisuuksia mainostaa kurssia.
Kuvat: pixabay

lauantai 13. toukokuuta 2017

#profiilikuvahaaste

Blogeissa kiertää nyt Facebook-profiilikuvahaaste. Tuon haasteen aloitti Mamma rimpuilee-blogin Laura selattuaan omia vanhoja Facebook profiilikuviaan. Minä rakastan katsella valokuvia ja lähden mielelläni erilaisiin haasteisiin mukaan. Joten ehdottomasti otin tämän haasteen vastaa! Tässä profiilikuviani Facebookista vuosien varrelta selitysten kera. Jossain vaiheessa muistan poistaneeni kuvia Facebookista varsin rankalla kädellä. Kuvien poiston takia en voi toteuttaa tätä haastetta 1 kuva per vuosi-tekniikalla. Alkuvuosien Facebook kuvat olen näköjään poistanut lähes kokonaan. Vai eikö silloin vaihdettu niin usein profiilikuvia kuin esimerkiksi vuonna 2016?!
 
 

Vauvan kanssa Lordia kuuntelemassa

 

Tämän kuvan olen lisännyt faceen joulukuussa 2007. Silloin olin kahden lapsen äiti, mutta tämä kuva on otettu jo kesällä 2006 ja kantoliinassa esikoisemme. Olimme Heinolassa kuuntelemassa Euroviisut samana keväänä voittanutta Lordia. Muistan, että joku nainen kävi kysymässä saako hän lähettää ottamansa kuvan lapsestamme johonkin päivänsäde tai vastaavaan kilpailuun. Kauhistuin tästä "salakuvaamisesta" ja kiesin kuvan käytön. Itse en edes nähnyt naisen ottamaa kuvaa. 



 
 

Madonnan konsertissa

 

Tämän kuva on otettu elokuussa 2009. Kärsin alkuraskauden pahoinvoinnista. Jaksoin kuitenkin lähteä Jätkäsaareen kuuntelemaan Madonnaa. Tässä miehen ottamassa kuvassa syön sipsejä ja luen iltapäivälehteä.





 
 
 

Häämatkalla Madeiralla



Tämä kuvan olen laittanut profiilikuvaksi meidän viidentenä hääpäivänä helmikuussa 2010. Kuva on otettu viisi vuotta aiemmin häämatkalla Madeiralla.



 
 

Kolmatta kertaa raskaana



Tämä kuva on otettu helmikuussa 2010. Kolmannen lapsemme laskettuun aikaan on tässä vaiheessa alle kaksi viikkoa ja hänen syntymäänsä melkein kuukausi. Facebook tiesi kertoa, että raskauskiloja oli tässä vaiheessa tullut 18. Muistaakseni kiloja tuli lopulta lähemmäs 25. Tuossa t-paidassa muuten lukee "use one" ja se mainostaa kondomien käyttöä.



 
 
 

 Lomalla Espanjassa



Tässä olen lasten kanssa Espanjassa joulukuussa 2010. Mies lähti aiemmin Suomeen ja minä lensin Ryan Airilla tämän porukan kanssa Lontoon kautta Tampereelle. Rattaita en ottanut mukaan, mutta turvakaukalon kylläkin. Vinkiksi muille: Ottakaa rattaat mukaan! On aikamoista kantaa turvakaukaloa, vetää matkalaukkua, kantaa nuorinta kantoliinassa ja yrittää saada pojat vetämään lentolaukkuja. Näiltä ajoilta saattaa olla peräisin haluni matkustaa mahdollisimman vähin matkatavaroin. Voit käydä kurkkaamassa, mitä otin mukaan yön yli reissulle Tallinnaan.



 
 
 

Juhannuskokolla 2013


Tämä kuva on otettu juhannuksena 2013. Vietimme juhannuksen kotona Hollolassa. Mies teki koko juhannuksen remonttia uudessa kodissa. Minä yritin pakata vanhassa kodissa lasten kanssa. Sentään kokolla kävimme kaikki yhdessä. Sylissäni on kolmas lapsemme kolmevuotiaana ja minä olen raskaana. Neljännen lapsen laskettuun aikaan on kuukausi. Hän syntyi viikko lasketun ajan jälkeen.
 



 
 

Sukellus uima-altaassa

 

Sukelluskuva on otettu vesikameralla toukokuussa 2014. Olin silloin viikon Espanjassa äitini sekä 4-vuotiaan ja 9-kuukauden ikäisten tyttärieni kanssa. Lensin jälleen yksin lasten kanssa kotiin. Suora lento ja vain kaksi lasta. Ei siis suuria haasteita tai jännitystä.

 

 
 
 

Mustikoita poimimassa



Tämä tervehdys mustikkametsästä on elokuulta 2015. Olen näköjään uskaltautunut facebookiin ilman ripsiväriä. Vielä kahden lapsen äitinä en käynyt edes roskia viemässä ilman ripsaria.




 
 
 

Valokuvaamassa metsässä

 

Tämä kuva on marraskuulta 2015. Lähdin ystäväni ja lasten kanssa metsäretkelle ottamaan joulukorttivalokuvia. Minä en saanut mitään julkaistavaksi kelpaavaa otettua. Ainoastaan tämä ystäväni kännykällä ottama kuva minusta päätyi profiilikuvakseni.




 
 

Retkellä jäällä



Tämä kuva on otettu maaliskuussa 2016 Vesijärven jäällä. Tällaiset puolinaamakuvat ovat tulleet kuvausrepertuaariini sen jälkeen, kun olen alkanut käyttää Snapchatia. Minut löytää snäpistä nimellä minnakil.




 
 

Ammattilaisen meikkaamana

 

Nykyinen profiilikuvani on otettu joulukuussa 2016. Kävin kasvohoidossa Vierumäen Day Spasssa, jonka jälkeen kosmetologisiskoni vielä teki minulle meikin.

 
 




Oletko sinä jo osallistunut profiilikuvahaasteeseen? Jos olet, niin vinkkaa ihmeessä. Olisi kiva käydä katsomassa kuviasi.



Mukavaa viikonloppua!