Kaksplus.fi

maanantai 16. lokakuuta 2017

#viikonräpsy 41/52

Aika moni viime aikainen blogikirjoitukseni on koskenut jollain tavalla kiirettä ja toivetta pysähtymisestä. Viime viikot ovat olleet kuormittavia ja täynnä menoja. Omat hetkeni ovat olleet lyhyitä kävelyjä luonnossa sekä viikottaiset kuntokoristreenit. Perheen yhteistä aikaa on ollut kovin vähän. Ainoa pidempi yhteinen hetki, joka mieleeni tulee oli käyntimme Pajulahden seikkailupuistossa.


Nyt katkaisemme kiireen ja nautimme lomasta. Pari päivää on Spotifysta soitettu Jari Sillanpään Malagaan-biisiä. Lapsetkin jo sen osaavat. 

Adios! 

#viikonräpsy on postaussarja, jossa julkaisen joka viikko yhden kännykkäkuvan viikon varrelta. 

Ps. Rento lomamoodi ei ole ihan vielä minua saavuttanut, kun valvon täällä jo tähän aikaan, mutta lomallahan voi ottaa päiväunet.

lauantai 14. lokakuuta 2017

Silloin kun tekemistä on liian paljon...

Silloin kun tekemistä on liian paljon ja aikaa tuntuu olevan liian vähän.



On aika pysähtyä. Hengittää rauhassa. Käydä pienellä kävelyllä. Keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Miettiä, mikä on oikeasti tärkeää.




 
 
 
Rauhallista viikonloppua!
 
 
Valokuvat on otettu tänä aamuna kahdeksan jälkeen Lahdesta Vesijärven rannalta ja Myllysaaresta. 

torstai 12. lokakuuta 2017

#viikonräpsy 40/52

 

Viime viikolla meillä oli kaikkien kolmen koululaisen vanhempainillat. Ne olivat maanantaina, tiistaina ja torstaina kello 18-20. Minä kävin jokaisessa. Pojilla oli salibandytreenit maanantaina ja keskiviikkona. Mies toimii poikien joukkueen valmentajana, joten hän oli treneissä mukana. Toisella pojalla oli koris tiistaina ja torstaina. Tiistain treeneihin hän pystyy kulkemaan itse, mutta torstaihin hän tarvitsee kuljetuksen. Minä vein ja mies haki. Vanhimman pojan ja tytön futis ovat syystauolla eli viime viikolla heillä ei ollut treenejä.

Minä olin sopinut hoitolapsen vasu-keskustelun, mutta siirsin sitä viikolla eteenpäin. Iltamenoja oli mielestäni jo riittävästi. Varsinkin, kun minä ja mies pyöritetään tätä rumbaa kahdestaan. Isovanhemmat asuvat kaukana ja lastenhoitajaakaan emme ole osanneet käyttää.

Alkuviikosta meillä elettiin jännittäviä hetkiä, kun vuotaneen tiskikoneen hanan kävi ensin korjaamassa putkimies ja seuraavana päivänä vakuutustarkastaja kävi mittaamassa kosteuksia. Kaikki oli kuivaa, joten mitään korjauksia tai remontteja ei tarvittu.

Joku ehkä ihmettelee, että miten kuva pilkotuista punajuurista liittyy tähän kaikkeen. Enkö ehtinyt kiireisen viikon aikana kuvata muuta kuin pikaisen räpsyn punajuurista? Viikolla en kyllä juurikaan valokuvia ottanut. Viime viikolla tarvittiin normaalia enemmän suunnitelmallisuutta ja ennakointia. Minä valmistelin hoitolasten päiväunien aikaan seuraavan päivän lounasta. Eli esimerkiksi maanantaina keitin punajuuret valmiiksi tiistain punajuuripastaan ja tiistaina pyörittelin pari pellillistä lihapullia keskiviikoksi. Jopa hammaslääkäriajan siirron ja lasten koulukuvien tilausvahvistuksen tekemisen ajankohta oli suunniteltu etukäteen. Samoin ajankohta kaupassa käymiselle.

Viikkoon mahtui myös omaa aikaa, liikuntaa ja ystävän näkeminen. Sen verran kiireinen viikko oli, että nämä kaikki kolme asiaa oli pakko yhdistää. Maanantaina vanhempainillan jälkeen kävelin ystävääni vastaan, kun hän oli tulossa linja-autoasemalta. Reipasta kävelyä noin 3,5 kilometriä ja kuulumisten vaihtoa ja vertaistukea ruuhkavuosiin vajaa kahden kilometrin verran.

Suunnitelmallisuutta ja ennakointia pitäisi käyttää enemmän myös ihan tavallisina viikkoina. Helpottaa niin paljon elämää ja auttaa itseä jaksamaan paremmin. Kiiteentunnekin tulee harvemmin.

Minkälaisia arjen helpotus- ja selviytymiskeinoja sinulla on? Jaa vinkkisi meille muillekin!

#viikonräpsy on postaussarja, jossa julkaisen joka viikko yhden kuvan viikon varrelta.

tiistai 10. lokakuuta 2017

Katseenkestävä ja toimiva tuuletus- ja pyykinkuivausteline

Käydessämme asuntomessuilla Mikkelissä kiinnitin heti alkuun huomioni monen talon seinässä olleeseen pyykki/mattotelineeseen. Teline vaikutti todella kätevältä ja tukevalta. Lisäksi tuote on suomalainen. Käyttämättömänä teline oli litteästi seinää vasten eikä levitettynäkään vienyt suurta tilaa. Meillä ei ollut minkäänlaista matto- tai pyykkitelinettä ulkona, joten tällaiselle tuotteelle oli tarvetta. Olin jo tehnyt ostopäätöksen telineestä ennen kuin tapasimme näiden tuuletus- ja tomutustelineiden esittelijän. Hän lupasi meille messutarjouksen, nopean toimituksen ja kaupanpäälle nuo kuvassa näkyvät isot pyykkipojat. Kaupat oli siinä vaiheessa sovittu. Vasta myöhemmin hoksasin kysyä alennusta bloginäkyvyyttä vastaan. Tai mieshän sitä oikeastaan pyysi. Minä vain olen niin huono mainostamaan tai edes mainitsemaan blogiani.

Tässä ensimmäisessä kuvassa Duster-tuuletusteline on kasaan taiteltuna. Aputaso on nostettu ylös ja teleskooppiset tuuletusvarret on painettu kasaan.




Tilauksen jälkeen meni vain muutama päivä, kun teline oli saapunut meidän lähipostiin. Hieman enemmän meni aikaa siihen, että mies ehti kiinnittää telineen seinään. Itse kiinnittämisessä ei kovin kauaa mennyt.






Messuilta ostimme myös Verisure hälytinjärjestelmän kotiin. Sekä nämä alemmassa kuvassa näkyvät juuri pakkauksistaan telineelle nostetut puuvillaiset Lina hamam-pyyhkeet. Näihin pyyhkeisiin me olemme ihastuneet! Ohuet pyyhkeet vievät vähän tilaa, mutta kuivaavat silti hyvin ja kuivuvat nopeasti.


 


Elokuussa kirjoitin blogiin meidän päivästä asuntomessuilla. 
 
 
 
Kävitkö sinä asuntomessuilla?
Ostitko jotain?
Huomasitko nämä tuotteet, jotka me ostimme?

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

#viikonräpsy 39/52


Mies sai jo toissa keväänä neljä lippua Pajulahden seikkailupuistoon. Sopivaa aikaa seikkailupuistoon menemiselle ei tuntunut koskaan löytyvän. Lapsetkaan eivät kiipeilemään hinkuneet.

Toissa viikonloppuna päätimme miehen kanssa, että nyt vihdoin on aika mennä Pajulahteen seikkailupuistoa testaamaan. Lapset eivät heti innostuneet ajatuksesta. Olisi ollut kivempaa olla kavereiden kanssa.

Meidän lapset ovat iältään 11, 10, 7 ja 4. Kolmella vanhimmalla riitti pituus kaikille radoille. Nuorin pääsi kahdelle lasten radalle. Niilläkin hän tarvitsi aikuisen apua, koska ei vielä osannut sulkea ja avata valjaiden lukkoja. Minun piti mennä alunperin nuorimman kanssa lastenradalle, mutta viime hetkellä vaihdettiin miehen kanssa osia. Pääsin seikkailemaan ja kiipeilemään. Ja oli kyllä huippua!

Kaikki lapset olivat innoissaan. Välillä pelotti kovastikin, mutta jokainen ylitti itsensä. Kolme tuntia meni tosi nopeasti. Ehdottomasti mennään joskus vielä uudestaan.

Oletko sinä käynyt Pajulahdessa tai jossain muualla kiipeilemässä?

#viikonräpsy on postaussarja, jossa julkaisen joka viikko yhden kännykkäkuvan viikon varrelta.

lauantai 7. lokakuuta 2017

Maadoittumassa

Ohjelmantäyteisen arkiviikon jälkeen oli ihana herätä lauantai aamuna ilman kellon soittoa. Heräsin tosin jo 6.30, mutta sängystä minun ei tarvinnut heti nousta. Ennen aamupalaa kävin yksin kävelemässä. Otin mukaan kameran ja katselin rauhassa syksyistä luontoa.



Tällä viikolla olen töiden lisäksi ollut kolmessa vanhempainillassa ja yksillä lapsen kaverisynttäreillä. Hoitolapsen vasu-keskustelun siirsin tältä viikolta seuraavalle, kun menoja oli niin paljon.


Nyt yritän rauhoittua, pysähtyä ja olla läsnä. Maadoittua. Aamuinen kävelylenkki oli hyvä aloitus päivälle ja viikonlopulle.


Vuosi sitten olin valokuvauskurssilla. Valokuvaamisesta piti tulla säännöllinen harrastus. Nyt en ole melkein vuoteen juurikaan järkkärillä kuvannut. Blogiinkin tulee laitettua usein kännykkäkuvia. Nämä kuvat on otettu järkkärillä, mutta automaattiasetuksilla.






Mitä sinulle kuuluu?
 



Rentoa ja mukavaa viikonloppua!

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Syyskuu 2017

Syyskuussa...

 
 



Kävimme koko perhe Helsingissä Luonnontieteen museossa.
Yövyimme ensimmäistä kertaa koko perheen kanssa hotellissa.
Kävimme Pajulahden Seikkailupuistossa kiipeilemässä.
Kävin äitini ja lasten kanssa katsomassa Tatu ja Patu näytelmän Lahden kaupunginteatterissa.
Toinen poikamme täytti 10 vuotta.

Minä...

Osallistuin Kaksplus verkostoblogien syysbileisiin.
Olin järjestämässä vauvakutsuja.
Tein monta pientä metsäretkeä nuorimman kanssa.
Tein hoitolasten kanssa retken laavulle.
Olin viikon yksin lasten kanssa miehen työmatkan vuoksi.
Sain ryhmääni uuden hoitolapsen.
Sain valmiiksi yhdet villasukat.
Yritin osallistua IhmeAamuHaasteeseen..
Vietin omaa aikaa kuntokoristreeneissä ja ruokakaupassa.

Ps. Oikeassa yläkulmassa rasvasuositus kuiville käsille ja jaloille.

Osallistun tällä kollaasilla Pieni Lintu-blogin kollaasihaasteeseen. Käykää ihmeessä katsomassa myös muiden kollaaseja!



sunnuntai 1. lokakuuta 2017

#viikonräpsy 38/52

Mies oli viikko sitten viikon työmatkalla Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Minä pyöritin arkea kotona. Äitini oli meillä yhden yön ja aamupäivän sekä miehen äiti yhden illan ja aamun. Pojat saivat kaksiin treeneihin kuljetuksen, mutta kaikki muu jäi minun hoidettavakseni. Viikon aikana nuorin vielä sairasti pikakuumeen.
 
Miehen työmatkaviikolle osui lasten koulun kirpputori. Päätin, että en tällä kertaa osallistu talkoisiin, koska viikossa ainoana aikuisena lasten kanssa oli jo riittävästi. Lähdimme kuitenkin lasten kanssa käymään kirpputorilla asiakkaina.
 
Esikoisen luokka järjesti kirpputorilla arpajaiset. Olimme jo pois lähdössä, kun arpojen myyjä pyysi minua hetkeksi auttamaan yhden palkinnon etsimisessä. Tuo pieni hetki oli lopulta neljä tuntia arpojen myyntiä! Omat lapset olivat myös apuna. Nuorin tosin makasi suuren osan ajasta lattialla mahallaan puhelimestani Netflixiä katsoen. Sekin kyllä auttoi. Me muut saimme keskittyä arpojen myyntiin.
 
 


Kotiin päästyäni tein sitten ruokaa lapsille ja kävin läpi sähköposteja arpajaisten järjestämiseen liittyen. Ihmetytti, kun paikalle ei tullut myyjiä. Oliko kukaan edes lupautunut arpoja myymään? Minä olin jättänyt nuo sähköpostit aiemmin lukematta tarkemmin, koska ajattelin tällä kertaa luistaa vastuusta. Niin oli tainnut moni muukin. Minä vain satuin sopivasta paikalle ja arpanakki napsahti! Toisaalta, jos en olisi ollut paikalla niin olisiko arpajaispalkintojen kerääminen ja niiden laputtaminen ollut ihan turhaa. Olisiko ollut pakko pistää arpapulju kiinni?

Soitin luokan yhdyshenkilölle ja purin kiukkuani tätä arpajaisjuttua kohtaan. Puhelun aikana selvisi, että kaikki loput arpajaispalkinnot, pöytäliinat, rahalippaat (ilman rahoja) ja muuta tarvikkeet oli ehditty jo viedä epähuomiossa paikalliselle kirpputorille toiselle puolen kaupunkia. Kaikki koulun kirpputorilta ylijääneet tavarat nimittäin lahjoitetaan yhdelle kirpputorille. Eli iltapäivästä päädyin vielä toisen äidin kanssa kirpputorin takahuoneeseen penkomaan lahjoitettuja tavaroita ja etsimään luokan omaisuutta. Kaikki muuten löytyi lopulta!

Kesken tämän blogijutun kirjoittamisen mies huomasi, että meidän tiskikoneen tuloletku valuttaa vettä. Putkimies on tilattu. Vakuutusyhtiöön otettu yhteyttä ja huomenna alkaa korjaus ja selvitykset. Toivottavasti vettä on tihkunut vähän.

#viikonräpsy on postaussarja, jossa julkaisen joka viikko yhden kännykkäkuvan viikon varrelta.


Löytyykö muiden koululaisten luokilta aktiivisia vanhempia osallistumaan erilaisiin talkoisiin? Oletko sinä aktiivinen vanhempi? Kun kaikki tekevät edes vähän, niin yhden ei tarvitse tehdä kohtuuttoman paljon.

tiistai 26. syyskuuta 2017

Olga-sukat


Jo kesäkuussa annoin lahjaksi villasukkalahjakortin. Jossain vaiheessa lahjavillasukat valmistuivat, mutta vasta tänään sain nämä pääteltyä. Ainoastaan 7-vuotias suostui kuvausmalliksi ulos. Sukat ovat hänelle pari numeroa liian isot, mutta sopivampaakaan jalkaa en tähän hätään saanut kuvausmalliksi.
 

Näihin Olga-sukkiin sopii mielestäni hyvin myös tällainen valmiiksi raidoitettu lanka. Minä jatkan sukan kuviota kantapään jälkeen kahdella puikolla, joten kuvio tulee myös jalkapöydän päälle. Ohje Olga-sukkiin löytyy Punomon-nettisivuilta. Blogissa olen julkaissut tammikuussa kuvat ensimmäisistä tekemistäni Olga-sukista.



Tällä hetkellä minulla on puikoilla JULES-sukat miehelle. Niihin ei olisi kannattanut käyttää raidoitettua lankaa. Yksivärisessä langassa olisi tullut sukkien kuvio paremmin esiin. Purkaminen ei ole minun juttu ollenkaan, joten seuraavaksi esittelen raidallisen JULES-sukat.



Syksy on täällä. Luonto näyttää jo kovin syksyiseltä ja lasten isovanhemmat matkaavat tällä viikolla syksyksi ja talveksi Espanjaan.



 
Mukavaa viikkoa!

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

#kaksplussyysbileet

Syyskuun ensimmäisenä lauantaina vietettiin Kaksplus verkostoblogien syysbileitä. Ahkerat ja aktiiviset Jenni (Hutimeni) Petra (Sängynalla) ja Nea (Kädenjälkiä sydämessä) järjestivät meille verkostolaisille käyttöön kokoustilan Radisson Blu Royal hotellissa. Ohjelmassa meillä oli Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan sponsoroima Olut-tasting, rentoa yhdessä oloa ja jutustelua. Pääsimme maistamaan myös silloin vielä lanseerausta odottanutta Most Wanted viiniä. Kotiin viemisiksi saimme isot kassilliset erilaisia ihania tuotteita. Joitain olen jo ehtinyt kokeilla, mutta en vielä kaikkia.





Olen käynyt kerran aiemmin Kaksplusblogiverkoston tapaamisessa. Silloin olimme Naurusaaressa ja lapset olivat mukana. Tutustuminen toisiin bloggaajiin jäi silloin kovin vähälle lasten vahtimisen vuoksi. Nyt olikin mukava tavata aikuisten kesken.




Toisten bloggaajien tapaaminen ja erilaiset tapahtumat olivat suurin syy, miksi hakeuduin mukaan verkostoon. Ja mukava ilta meillä olikin pienen alkujännityksen jälkeen.




 
Kiitos vielä järjestäjille ja yhteistyökumppaneille!










tiistai 19. syyskuuta 2017

#viikonräpsy 37/52

Viime lauantaina äitini vei minut ja neljä lastamme teatteriin. Lahden kaupunginteatterissa menee nyt Tatun ja Patun Suomi-näytelmä. Me viihdyimme ja tykkäsimme kaikki. Ekaluokkalainen nauroi useamman kerran ääneen. 4-vuotias ei vielä ihan kaikkea ymmärtänyt, mutta tykkäsi esityksestä ja jaksoi hyvin koko väliajan kanssa 1h 45 minuuttia kestäneen esityksen. Myös me aikuiset nautimme esityksestä, joka vain parani loppua kohden.

Tatu ja Patu kirjoja meillä on luettu paljon, joten Outolan veljekset olivat tuttuja jo ennestään. Näytelmän Tatu Raisa Vattulainen ja Patu Anna Pitkämäki olivat loistavia rooleissaan. Muita hahmoja näytteli neljä näyttelijää. Meidän nuorin kyseli välillä ihmeissään: "onko tuo oikeasti mies?", kun mies näytteli naishahmoa. Isompien mielestä se oli vain hauskaa.



Näytelmää kannattaa ehdottomasti tulla kauempaakin katsomaan!

#viikonräpsy on postaussarja, jossa julkaisen joka viikko yhden kännykkäkuvan viikon varrelta.

Milloin sinä olet viimeksi käynyt teatterissa?

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

#viikonräpsy 36/52

Viime perjantaina järjestimme vauvakutsut yhdelle naapurustomme äidille, joka odottaa kolmatta lastaan. Kutsut eivät olleet perinteiset vaippakakku-vauvanruuansokkotesti-kantoliinansitomis-vaipanlaittosokkonanukelle-kutsut vaan yllätimme tulevan kolmen lapsen äidin ja veimme hänet syömään ravintolaan. Muutama meistä oli hieman koristellut pöytää vauvakutsuja varten.


Myllysaaren Kommodori ravintolassa oli todella hyvää lohikeittoa, joka ei ole maustettu ihan perinteisesti. Jälkiruuaksi oli Bus Gelaton itsetehtyjä jäätelöitä. Oikein hyviä nekin!

Ohjelmassa kutsuilla oli rentoa jutustelua. Arvuuttelimme tulevan vauvan nimeä ja arvoimmekin vauvalle nimet. Äitiä ja vauvaa muistimme pienellä korilla, jossa oli muun muassa pehmosoittorasia, kahvia, suklaata ja kevyttä lukemista äidille. Yksi juhlien järjestäjistä vielä lauloi kitaran säestyksellä Mestaripiirroksen.

Minä en ole koskaan aiemmin ollut vauvakutsuilla. Onko sinulla kokemusta vauvakutsuista tai babyshowereista?

#viikonräpsy on postaussarja, jossa julkaisen joka viikko yhden kännykkäkuvan viikon varrelta.

maanantai 11. syyskuuta 2017

Omaa aikaa ruokakaupassa

Eräänä sunnuntaina puhuin ystäväni kanssa puhelimessa. Hän mainitsi olevansa menossa Prismaan ja minä muistin, että sieltä piti hakea pojalle tilattu salibandymaila. Viikon ruokaostoksetkin oli tekemättä. Päätimme lähteä kahdestaan kauppaan. Miehet, lapset ja koira jätettiin kotiin. Pakollisten ostosten lisäksi ehdimme tutkia ja testailla muun muassa ulkosohvia. Molemmat meistä nimittäin suunnittelevat sellaisen ostamista. Tutkailimme myös BB-voiteita ja kuukuppeja. Niitä ei ostoslistalla lukenut, mutta ne päätyivät silti ostoskärryyn.

Ruokaostokset oli hauska tehdä kun sai vilkuilla toisen ostoksia ja ottaa vinkkejä kaverin ostoslistasta ja tulevan viikon ruuista. Samalla tuli myös vaihdettua kuulumiset. Kaupassa näimme sattumalta tuttuja. Toisia äitejä tietenkin.





Muutama päivä sitten ystäväni soitti ja kysyi mukaansa tankkaamaan autoa sekä ostamaan pyykkikoria. Minulla oli reilu tunti aikaa työpäivän jälkeen ennen illan treenikuskauksia ja omia futistreenejä. Tietenkin lähdin mukaan. Kaupasta kaveri osti pyykkikorin ja minä pesuaineita, rättejä ja hammastahnaa.

Olenko ainoa, joka on innoissaan ruokakaupassa käynnistä ja tiskirättien shoppailusta? Onko täällä muita, joiden mielestä ostosreissu Prismaan kaverin kanssa on hauska tapa viettää aikaa? Samalla tuli yhdistettyä huvi ja hyöty. Hauskaa seuraa, kuulumisten vaihtoa ja reissun ansioista oli taas jääkaappi täynnä ruokaa.


Miten usein sinä näet ystäviäsi? Mitä te teette tavatessanne?
 


keskiviikko 6. syyskuuta 2017

#viikonräpsy 35/52

Erityisesti yksi lapsistamme on haaveillut hotelliyöstä. Pojat pääsivät keväällä Tampereella hotelliin salibandyturnauksen aikana. Tytöt eivät ole koskaan olleet hotellissa. Viime lauantaina osallistuin Kaksplus verkostoblogien syysbileisiin Helsingissä. Halusin ehdottomasti mennä käymään tapahtumassa, mutta juhliminen aamuun asti ei kuulunut haaveisiini. Niinpä parhaalta ratkaisulta tuntui hotelliyön varaaminen koko perheelle Helsingistä.



Saavuimme Helsinkiin puolen päivän aikaan ja saimme heti hotellihuoneen. Varasimme meidän kuusihenkiselle perheelle vain yhden huoneen, joten huone oli täynnä sänkyjä. Iloinen yllätys oli kylpyamme sekä maisema kuudennesta kerroksesta Narikkatorille. "Maalaisilla" riitti ihmettelemistä kun katseli ikkunasta alas torille.

Lauantain ohjelmassa meillä oli Luonnontieteen museossa käyminen oman perheen kanssa. Museo saa meidän perheeltä suositukset. Museon jälkeen meillä olikin jo nälkä ja suuntasimme lasten toiveesta pitsalle. Jättimäisistä pitsoista riitti iltapalaa myös hotellille. Syömisen jälkeen kiertelimme hieman Kampin vaatekaupoissa lastenvaatteita etsien. Vain ekaluokkalaiselle löytyi paita. Yhdessä käytiin vielä ruokakaupassa ostamassa herkkuja hotellille. Hotellihuoneessa minä meikkasin ja lapset katsoivat telkkaria. Lasten ja miehen ilta oli mennyt kylpyammeessa ja pehmeissä sängyissä telkkaria katsoen. Minun illastani ja blogiverkoston syysbileistä on tulossa toinen postaus.

Hotelliyöpymisessä parasta on tietenkin aamupala. Sitä myös lapset odottivat innolla. Meillä on kotona joka aamu puuroa, mutta hotelliaamiaisella sitä söi vain mies. Hotelliaamupala inspiroi suunnittelemaan kotiinkin jollekin viikonloppuaamulle brunssia. Viimeksi brunssia on nautittu naapurissa vappuna. Ehkä olisi jo aika järjestää brunssi.

#viikonräpsy on postaussarja, jossa julkaisen joka viikko yhden kännykkäkuvan viikon varrelta.

Lisää kuvia löytyy Instagramista nimellä minnakil
 
Blogi löytyy myös Facebookista
 
 

perjantai 1. syyskuuta 2017

Elokuu 2017

Elokuussa...

Kolmas lapsemme aloitti ensimmäisen luokan.
Pojat aloittivat neljännen ja viidennen luokan.
Neuloin Barbielle mekon.
Ekaluokkalaiselle neuloin kirjoneulesukat.
 
 
 



Perhepäivähoidossa vietettiin sadonkorjuuviikkoa.
Kävin metsässä kävelyllä.
Aloitin futiksen ja koriksen. (Luit oikein MINÄ! Ei lapset tai mies)
Ostin monen kauneusbloggarin mainostamia kasvonaamioita.
Osallistuin kaksiin pihajuhliin.
Haaveilin ulkotulipaikasta omaan pihaan.
Teimme lasten kanssa kotityölistan.
Luin aiempaa enemmän lapsille ääneen.
Myöhästyin laivasta.
Pääsin silti viettämään kaksi hotelliyötä Tallinnassa.




Juhlimme kolmannen kerran nuorimman synttäreitä. Kaverin 15-vuotias tyttö leipoi maistuvan ja ehdottomasti nuorimman mielestä parhaimman kakun. Minun mansikkakakut jäivät Frozenin varjoon. Jatkossa pitää kuulemma aina olla Frozen-kakku.

Söin normaalia useammin kasvisruokaa.




Blogissa elokuussa

ekaluokkalaisen ajatuksia
4-vuotiaan Prinsessahaastattelu
Päivä asuntomessuilla
#viikonräpsy-postaukset



Elokuu meni nopeasti. Minulla alkoi työt. Tosin varsin leppoisasti yhden hoitolapsen kanssa. Ensi viikolla minulla aloittaa uusi hoitolapsi. Jännityksellä ja ilolla otamme uuden lapsen tänne meille.



Mukavaa viikonloppua!
 
 
Osallistun tällä postauksella Pieni Lintu-blogin kollaasihaasteeseen. 

maanantai 28. elokuuta 2017

#viikonräpsy 34/52

Kesä meni odotellessa, että milloin se kesä oikein alkaa. Syksy tuntuu alkavan kuitenkin ajallaan.


Viikonloppuna sain ensin viettää tunnelmallista iltaa kulmakunnan naisten kanssa kesäkeittiössä avotulen äärellä. Sade ajoi suurimman osan naisista sisälle takkatulen ääreen. Me muutamat istuimme ulkona sateen suojassa ja lämmittävän nuotion ääressä puolille öin. Ihania herkkuja ja mukavaa seuraa. Ja haaveet grillipaikasta omassa pihassa sen kun kasvavat! Olen kirjoittanut asiasta asuntomessupostauksessa.

Lauantaina kävimme viimeistä kertaa tänä kesänä saunomassa ja uimassa Herrasmannissa. Minäkin tarkenin vielä uida, eikä tuntunut edes pahalta. Johtui ehkä siitä, ettei tänä kesänä kroppa ole päässyt tottumaan lämpimiin uimavesiin. Viileää on ollut aina. Äitini ja hänen miehensä veivät asuntovaunun talvisäilytykseen ja taas on yksi kesä Herrasmannissa takana.

#viikonräpsy on postaussarja, jossa julkaisen joka viikko yhden kännykkäkuvan viikon varrelta.

Mukavaa alkavaa viikkoa!


torstai 24. elokuuta 2017

Kirjoneulesukat ekaluokkalaiselle



Talvella osallistuin Niina Laitisen ystävänpäiväsukat KALiin (Knit-A-Long). Pääsiäsen aikaan järjestettiin uusi KAL pääsiäissukkiin. Silloin en ehtinyt neuloa, mutta tallensin ohjeet puhelimen muistiin odottamaan sopivaa aikaa. Juhannuksen aikaan aloitin pääsiäissukkien neulomisen ja näitä sukkia neuloin viime kesän. Näistä piti alunperin tulla sukat itselle, mutta sukat vaikuttivat sen verran kireiltä, että teinkin sukat ekaluokkalaiselle.


Idea yhteisneulonnoissa on, että joka päivä julkaistaan pieni pätkä ohjetta. Neuletta aloittaessa ei vielä tarkkaan tiedä, mitä on tulossa. Tarvittava lankamäärä, värit ja laatu kyllä ilmoitetaan. Tätä postausta kirjoittaessa huomasin, että Niina Laitisen Facebook-sivuilla on 16.-30.9 seuraavan yhteisneulonnan aika. Silloin tulee ohje Metsäretket-kirjoneulepolvisukkiin. Pitäisiköhän lähteä mukaan neulomaan?

Oletko sinä osallistunut tällaisiin yhteisneulontoihin? Taimitarha-facebookryhmästä löytyy Niina Laitisen aiemmin julkaistut KAL-ohjeet kuvineen sekä myös tulevat ohjeet tullaan julkasemaan siellä. Yhteisneulonnoissa ihmiset käyttävät erilaisia väriyhdistelmiä ja näitä erilaisia sukkia on kiva käydä ryhmässä katsomassa. Ryhmästä saa myös nopeasti apua, jos on kysyttävää neuleohjeeseen liittyen.

Nyt tekisi mieli kaivaa puikot ja langat esiin.

Mukavaa loppuviikkoa!

maanantai 21. elokuuta 2017

#viikonräpsy 33/52

Viime viikon herkku oli turkkilainen jugurtti, nektariini, vadelmat ja pähkinät.


Turkkilaista jugurttia meiltä löytyy melkein aina jääkaapista. Se on ainoaa jugurttia, mitä ekaluokkalainen haluaa syödä. Hänen jugurttinsa pitää olla maustamatonta ja siihen laitetaan hunajaa.

Nektariinit ja persikat ovat juuri nyt ihanan makeita. Vadelmia keräsin viikonloppuna pakasterasiallisen. Ihanan makeita nekin. Pähkinöitä meiltä löytyy myös aina kaapista. Muutossa pähkinäpusseja löytyi paljon eri kaapeista. Muuttoapulaiset määräsivätkin meidät pähkinänosto kieltoon. Heille tiedoksi, että entiset pähkinät on jo syöty ja pähkinäpusseja on kaapeissa maltillinen määrä.

Joko saa mennä aamupalalle syömään jugurttia, nektariinia ja pähkinöitä?

Miten sinä syöt jugurttisi? Vai syötkö ollenkaan?

Idea tähän jugurttiherkkuun löytyi instastoriesista. Muistaakseni Kaisu Joupilta. Minut löytää instagramista nimellä minnakil.

#viikonräpsy on postaussarja, jossa julkaisen joka viikko yhden kännykkäkuvan viikon varrelta.

torstai 17. elokuuta 2017

Ekaluokkalaisen ajatuksia

Uusi koulu on kiva ja siellä on kavereita. Se on Steinerkoulu. Eskarin ollessa remontissa kävimme koululla syömässä. Olen käynyt koululla katsomassa näytelmiä eskarin ja oman perheen kanssa.

Koulun alkamisessa odotan eniten, että näen kavereita. Melkein koko luokka on tuttu jo eskarista. Paras kaverini on samalla luokalla. Haluan oppia laskemaan tosi hyvin.

Silkkiportista meno jännitti. Enää ei jännitä mikään.

Sellaisessa koulussa viihtyy, missä on kavereita ja kivoja opettajia.




Minun oli tarkoitus kysellä enemmänkin kysymyksiä ekaluokkalaiselta. Hän odotti kovasti koulun alkamista. Laski päiviä koulun alkuun ja  toivoi kesällä useammankin kerran loman loppumista. Ennen ensimmäistä koulupäivää en ehtinyt haastattelua tehdä. Ja sitten ekaluokkalainen sairastuikin rajuun vatsatautiin. Koulu alkoi keskiviikkona ja vasta maanantaina tyttö jaksoi mennä seuraavan kerran kouluun. Toisaalta onneksi tauti alkoi vasta torstaina aamuyöstä. Reipas ekaluokkalaisen pääsi ensimmäisenä koulupäivänä kävelemään yhdeksäsluokkalaisten tekemän silkkiportin läpi kättelemään opettajaa. Olimme koko perhe paikalla. Mies, minä ja nuorin katsomassa. Pojat kuorossa laulamassa. Ja olihan paikalla myös mummot ja  lasten serkku.




Hyvää kouluvuotta kaikille koululaisille ja etenkin kaikille ekaluokkalaisille!

Miten teillä on lähtenyt uusi kouluvuosi käyntiin? Onko muita ekaluokkalaisten vanhempia?


tiistai 15. elokuuta 2017

#viikonräpsy 32/52

Viime perjantaina istuskelin aurinkotuolissa kaverin kanssa. Tai siis oikeasti tilanne oli se, että istahdimme hetkeksi alas ja katselimme kun seitsemän lasta ja yksi koira sinkoili edes takaisin. Kaverini ehdotti kesäteatterin yönäytökseen lähtemistä. Minua ei tarvinut kahta kertaa pyytää. Ennen teatteria ehdimme käydä metsässä kävelyllä koiran kanssa. Saaliiksi tuli kakkapussin (puhtaan) täydeltä kantarellejä.




Ihanaa kun kalenteri on joskus niin tyhjä, että on mahdollisuus toteuttaa myös extempore-juttuja. Tällä hetkellä meillä on menossa kalenterin täyttö syksyn osalta. Kalenteriin on ilmestynyt lasten treenien lisäksi turnauspäiviä futiksesta ja salibandystä. Muutamia aikuisten menoja on varattu viikonloppuihin. Kahdenkeskistä aikaa miehen kanssa ei ole vielä saatu ujutettua mihinkään.

Tällä hetkellä pohdin, että mitä kaikkea minun on mahdollisuus säännöllisesti harrastaa. Minut oikeasti tuntevien on ehkä vaikea uskoa, että pohdin valintaa jalkapallon ja koriksen välillä. Vai ehkä sittenkin molemmat. Perhe tekee kaltaisekseen! Joskus teininä on tullut sohvan pohjalta sanottua, että: "urheilu on kansakunnan syöpä". Paljon on tapahtunut niiden vuosien jälkeen!


Joko teillä on kalenteri täyttynyt syksyn menoista ja harrastuksista?


Kuva on otettu Pyhäniemen kartanolta ennen näytelmän alkua. Ennen näytelmää oli myös suussa sulavaa omenapiirakkaa ja lasillinen kuohuviiniä.

#viikonräpsy on postaussarja, jossa julkaisen joka viikko yhden kännykkäkuvan viikon varrelta.

perjantai 11. elokuuta 2017

Päivä asuntomessuilla

Tänä vuonna kävin asuntomessuilla yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Pääsimme miehen kanssa messuille kahdestaan miehen vanhempien ja siskon perheen ansiosta. He vahtivat lapsia, veivät meidät messuille ja yksi vapaalippukin heiltä saatiin. Niin ja olihan meillä vähintään viiden tähden majoituskin miehen siskon perheen luona. En tiedä mikä oli messuilla parasta. Kauniit talot kauniilla paikalla vai kahdestaan vietetty aika. Ehkä tuo jälkimmäinen. Vapauden tunne oli huumaava kun kahdestaan käveltiin porteista messualueelle ja aurinko paistoi kuumasti.

Lähdimme kiertämään messualuetta lopusta alkuun. Messuluettelo unohtui ja fiiliksen mukaan mentiin. Kuvia räpsin sieltä täältä. Rakentaminen tai remontointi ei ole meille tällä hetkellä ajankohtaista ja messuilta lähdettiin hakemaan lähinnä sisustusideoita.




Tässä kuvassa viehätti tuo valkoinen viltti.



Valkoinen keittiö. Kaunista. (Tosin ei avohyllyjä meille.)



Tässä viehätti maisema, avaruus ja valoisuus.




Tauluun on maalattu Naisvuoren näkötorni. Entisenä mikkeliläisenä oli vain pakko ottaa kuva.




Pyörä.


Meillä on ollut tänä kesänä kova paljukuume. Suunnittelimme jo pikkukaivurin tilaamista ja paljun kaivamista yläpihalle kivimuurin viereen sekä lämmitysluukun poraamista kivimuuriin. Järjen ääni voitti lopulta ja päädyimme toteamaan, ettei se palju ole meidän juttu ainakaan tässä elämänvaiheessa. Hieman jännitti mennä messuille. Olin nimittäin kuullut siellä olevan poreammeita joka pihassa. Pelkäsin, että paljukuume palaa takaisin tai vaihtuu ulkoporeammekuumeeseen. Arvaatteko miten kävi?




Paljusta haaveilu vaihtui haaveiluun jonkinlaisesta ulkotulisijasta. Meillä on ihan hyvänkokoinen kesähuone, mutta siellä ei ole tulisijaa. Ehkäpä yläpihalle puolikuolleen luumupuun paikalle voisi rakentaa jonkinlaisen tulisijan.



Meillä ei ole tällä hetkellä sohvapöytää. Tällainen olisi aika hauska.


 
 
Oletteko te käyneet asuntomessuilla?
Mitä jäi mieleen?
Messut ovat nyt viimeistä viikonloppua auki. Vielä ehtii!
 
 
Ps. Teimme myös jonkin verran ostoksia messuilta, mutta niistä tulee erillinen postaus.
Pps. Oman kodin parhaita puolia esittelin blogissa viime huhtikuussa.